Tänään olisi ne treffit. Sovimme lopulta, että hän tulee käymään luonani. Ja sehän sopii, koska julkisilla paikoilla tutustuminen on niin.. julkista. Kello yhdeksään mennessä olen mm. käynyt suihkussa, siivonnut eli piilottanut kaikki asiat, mitä en halua uudelle tuttavuudelle näyttää kuten esim. kaveriltani saaman kirjasen, joka on päällystetty minusta kuvilla humalassa, tai Meidän perhe- lehden, jonka ostin mielenkiinnosta(en halua antaa kuvaa, että haluan perustaa MEIDÄN perheen ihan heti), tai likaiset alushousut vessan lattialta, joiden raivaaminen pois tieltä kuuluu jo jokaisen ihmisen perushommiin! 

 Nyt kuitenkin hieman ärsyttää, koska en tiedä mitä laittaa päälleni. Ollako rento koti-minä ja laittaakko päälleni pinkit verryttelyhousut(tunnetaan myös löhöilyhousuina, kotihousuina tai verkkahousuina) ja t-paidan? Vaiko sittenkin farkut ja rento t-paita? Ehkä viimeisin, koska jos en laita yhtään siistimpiä vaatteita hän voi luulla, että en yhtään kunnioita häntä. Nyt enää pitää odottaa, että kaverini tuo meikkipussukkani minulle, jonka eilen unohdin hänen luokseen! Hienoa! En todellakaan aio olla häntä vastassa luonnonkauniina minänä. En tietenkään tee mitään baarimeikkiä, vaan kivan arkimeikin johon olisi kivaa saada edes se ripsiväri!

 Mitähän oikeasti teemme? Katsomme leffaa? Juomme teetä? Koska en juo kahvia, en myöskään omista kahvinkeitintä. Tyytyköönsä siis teehen tai limpsaan. Vai haluaakohan hän oikeasti jutella ja tutustua? Ei sillä, että minä en haluaisi tutustua, mutta tuntuu jotenkin oudolta vain istua alas ja jutella. Yleensä jos juttelen ystävienikin kanssa, olen samalla facessa(tai siis juttelen myös siellä), ajan autolla, siivoilen samalla tai hellin kissaani. Hmm.. Ehkä on siis hyvä, jos joku 'pakottaa' minut todellakin juttelemaan. Kunhan en vahingossa hermostuksissani "työhaastattele" häntä! :D

 Ääh, toisipa kaverini äkkiä sen meikkilaukun! Alkaa hermostuttaa jo..

 Ainiin, eilen näimme Chisun- ihan eturivistä jee! Hah, olin kuunnellut häntä uusinta albumiaan eilen ensimmäistä kertaa, mutta nyt kuuntelen sitä koko ajan. Ja vaikka epäilimmekin, miltä hän kuulostaisi livenä, niin yllätyimme iloisesti! Ihan samalta, tai samankaltaiselta, kuin levylläkin. Nyt voin lisätä lempibiiseihini häneltä Miehistä viis!, Saman nainen ja Oi, muusa!

 Plääh. Aika menee liian nopeasti!