Yyh kauhea olo. Olimme eilen vähän juhlimassa erään baarin avajaisia. Minulle tuli yllättäen palkkakin sinä päivänä, joten huumaannuin rikkauksistani ja tuli vähän juotua yli varojen, ja rajojen. Ei siis sillä, että olisin ollut missään kaato kunnossa, mutta ilta meni siihen että minua alkoi ärsyttämään kaikki ja lähdin jo kahden aikaan kotiin nukkumaan. Aina hyvin huono idea mennä nukkumaan kun päässä humisee ja maailman pyörii kun sulkee silmät. Näin myös eksän siellä ja se jotenkin pilasi illan. Hän oli ihan tyhmä eikä edes moikannut minua tai suunnilleen katsonutkaan minuun päin. En voi olla samassa tilassa hänen kanssaan ja sekin vaikutti siihen, että minun iltani oli normaalia lyhyempi.

 Mutta alkuilta oli hauska! Kaverini tuli minun luokse valmistautumaan. Hän oli ottanut mukaansa videokameran! Niimpä kuvasimme pääsiäisdokumenttiä, ei jeesuksen kärsimyksistä, vaan meidän hauskanpidosta. Tosin minä kuvasin pienen pätkän omista kärsimyksistäni tänä aamuna(tai iltapäivällä siis), joten V enjoy! Pitäisiköhän kuvata oikeasti joka päivältä joku pieni pätkä sen päivän tunnelmista? Siitä tosin ei ole taetta tuleeko tästä pääsiäisestä perinteistä neljän päivän ryyppyreissua, niinkuin se joillekin tuntuu olevan. Minä ainakin olen jo nyt ihan väsynyt ja valmis lopettamaan. Toisaalta tylsää viettää aikaa vain kotona ja lähinnä tappaa aikaa siivoamalla, katsomalla elokuvia ja olemalla tässä koneella. Olen jo nyt niin kyllästynyt! Miksi kaupatkin on kiinni! Okei, tekisi melkeinpä mieli vain ostaa suklaata, joten hyvä vaan että ovat suljettuina. On minulla uunissa kanankoipia paistumassa, jotka nekin ovat itsessään niin nameja!

 Äh, pakko vielä valittaa tuosta eksästä! Minä olin tänään huolissani kaveristani, jonka olin yöllä jättänyt yksin baariin(pojan seuraan kylläkin). Sitten kun hän ei vastannut viestiini eikä häntä näkynyt facebookissa, päätin kysyä ihmiseltä joka oli ollut samassa tilassa kuin hän eli eksältä, näkikö tämä kaveriani loppuillan aikana. Lähetin neutraalin viestin yksityiskeskustelussa ja hän pian vastasi ja näin, mutta heti jos eksä on jotenkin vaikean oloinen minun suhteeni, nousee mieleeni että hän olettaa taas että olen häneen palavasti rakastunut! Hän todellakin luuli joskus, että olen rakastunut häneen. No ei sillä, tottakaihan minulla tulee aina olemaan tunteita häntä kohtaan, mutta ne alkuajan tunteet ovat todellakin hiipuneet. Ärsyttävä, kun olettaa omiaan!! 

Ja näin, tälläisiä murheita minulla on tällä kertaa. Toinen murhe koskee painoani, joka on noussut aika lailla, mutta siitä en jaksa nyt valittaa koska yllättävää kyllä tänä aamuna olo on tuntunut aika solakalta. Ehkä pientä nestevajausta minulla. Ainakin koko ajan janottaa.



Paitsi ei kyllä tee mieli tätä pääsiäisen väristä juomaani, jonka varasin neljäksi päiväksi, mutta nyt siitä on jäljellä 1/4. Tuntuu turhalta juoda paljon kerralla, jos siitä ei edes tule humalaan, sanoo rappiolla oleva minä. Mutta pullo on kaunis. :) 

 Plääh, nyt parantelemaan oloa ja ulkonäköä. Ikäkriisiä pukkaa, varsinkin kun tuntuu että enää ei pääse niin helpolla juhlimiensa iltojen jälkeen. Ehkä minäkin vielä joku päivä jätän nämä touhut muille..