Ehhhehee! En oikeastaan tiedä miksi laitan tänne tälläisiä kuvia, mutta olkoonsa. Pari kiloa paino on laskenut(2,1kg tarkalleen..), mutta en usko että omilla touhuillani sen suhteen on ollut mitään merkitystä. Minä vain syön paljon enemmän talvisin kun taas keväällä ja kesällä voisi elää koko päivän vedellä. Ei vaan tee mieli syödä. En ole myöskään käynyt moneen päivään lenkillä(paitsi lyhyellä kävelylenkillä pari päivää sitten), joten en oikeastaan tiedä miksi näytän uudemmassa kuvassa laihemmalta. Olen ottanut molemmat aamulla tyhjällä vatsalla ja vaatteetkin ovat melkein samat! :D Ja lakanat ovat samat, koska en ole vaihtanut niitä varmaan taas kuukauteen..

(Ainiin, minulla näyttää olevan raidokas iho uudemmassa kuvassa, koska itseruskettajan levittäminen ei ihan onnistunut ensimmäisellä kerralla!)

 Tekisi mieli siivota. Silloin kun elämä on hektistä, ei tiedä mitä tekisi minkään suhteen tai on vain sellainen outo levoton olo, minä siivoan. Iän tuoman rauhoittumisen takia siivoan harvoin. Mutta tänään tekisi mieli siivota taas oikein kunnolla. Haluan, että kodissani tuoksuu yleispuhdistusaine, matot tuntuvat kylmiltä varpaiden alla ja jos täällä kävelee ilman sukkia ei tarvitse puhdistaa jalkapohjia ylimääräisistä roskista parin minuutin välein. Tahdon, että lakanani tuoksuvat raikkailta eivätkä itseruskettajalta, joka on kiinnittynyt niihin, ja että ovat hieman kovat ja tönköt pesemisen takia. Haluan, että jopa kaapinpäällä ei ole pölyä, vaikka kukaan ei sinne nääkkään! Menenkin heti jatkamaan siivousta kunhan saan tämän kirjoitettua eli puolen tunnin päästä.

 Se miksi minua ahdistaa liittyy etenkin tähän uuteen "mies"tuttavuuteen. Ihan poikanenhan hän vielä on ja siltä välillä vaikuttaakin. Minä taas tunnen oloni paljon vanhemmaksi hänen seurassaan mitä oikeasti olen. Hän on vain vuoden nuorempi, mutta meillä on silti täysin erilaiset elämäntilanteet. Minä olen töissä, hän käy koulua, minä asun yksin, hän asuu vanhempiensa kanssa, hän treenaa tosissaan salibandya, minä treenaan tosissani käsiliikettä karkkipussilta suuhuni. Eilen hänelle vihdoin sitten selvisi, että minä en asu enää pitkään tässä kaupungissa ja hän totesin jotenkin oudosti, että "sittenhän tää on selvää!" tai jotenkin niin. En ole varma tarkoittiko hän sitä kommenttia johonkin muuhun, mutta nyt en ole yhtään varma haluaako hän enää tavata. Toisaalta, kannattaako meidän tavata? Jollain tavalla tiedän, että hän ei ole ehkä se oikein ihminen minulle, mutta olen antanut hänelle jonkunlaisen mahdollisuuden, koska minua imartelee niin paljon hänen kiinnostuksensa. Tyhmää.

 Nyt menen siivoamaan! Ensin tiskaus, josta en niinkään nauti, sitten mattojen tamppaus, kylppärin kuuraaminen, lakanoiden vaihtaminen ja pölyjen pyyhintä! Aah! Nämä jos saisin hoidettua ennen Torstain Hääohjelmia eli Satuhäitä ysiltä ja Meidän häitä kympiltä. :) Häät ovat ihania!