Rentouttava maalaisloma alkoi perjantai-iltana epävarmoissa merkeissä. Kuten saattoi jo arvata, vanhempani eivät päässeet matkaan, joten minä palasin takaisin omaan kotiini sunnuntaina. On hiton tylsää viettää aikaa lapsuudenkodissaan. Ei mitenkään ahdistavaa tai muuten ylinegatiivista, mutta tylsää vain. Mieluummin viettää tylsää iltaa omassa kodissaan kuin kotikodissa, josta ei niin vain lähdetä mihinkään, teeveetäkään ei välttämättä saa omia itselleen, ruokakaapeissa on outoja ruokia kuten Activiaa, maustekurkkuja tai purnukoita täynnä eilisiä ruoantähteitä. Lisäksi vanhukset menevät nukkumaan jo yhdeksän aikaan, joten minäkään en voi kuunnella musiikkia kovalla. Tuntui kuin olisin taas teini-ikäinen ja minulla olisi samat säännöt kuin ennenkin.

 Niimpä mätin koko viikonlopun herkkuja kuten Aino Lakritsi- jäätelö, ja katsoin American Idolia. Miten pröystäilevä ohjelma! Alussa on kirkkaita valoja, portaat, joiden askelmat on valaistu ja tuomareiden esittely. Onneksi Simon on vieläkin ohjelmassa! Kukaan ei ole surkutellut Paulaa takaisin, mutta uskon että jos Simon lähtisi ohjelmasta se vaikuttaisi koko ohjelmaan. Ainiin, Ellen on myös ihan tajuttoman hauska uusi tuomari!

 

          
                           Ennen                                                                                                                    Jälkeen

 Lauantaina pienenä hengähdystaukona kävin ostoksilla. Laitan vain osasta ostoksistani kuvan, koska tuli osteltua taas niin paljon. Olin jo lähtemässä pois kaupungista kunnes muistin, että olin jo pitkään ajatellut ostaa uudet napit vanhaan valkoiseen takkiini. Takki on useamman vuoden vanha, mutta kaipa se lyhyestä trenssitakista käy. Tarkistin pysäköintilapusta kuinka paljon minulla oli aikaa(7min.) ja ryntäsin vielä ompeluliikkeeseen. Ensin ajattelin ostaa sinisiä nappeja, mutta sitten päädyinkin yksinkertaisiin kultaisiin nappeihin.

 



 Ostin myös Beatrix Potter- boksin. Mikä ihana alku! Potter maalaa joka alussa maisemataulua, kunnes joutuu lopettamaan sateen takia. Hän juoksee takaisin kotiinsa ja aloittaa kertomuksen piirtämisen. Söpöjä pupuja on kodin sisällä ja ulkona hanhia. Näiden tarinoiden takia ja Aristokatit elokuvan vuoksi haluaisin joskus omakotitaloni pihalle hanhia. Sitten ne voisivat tehdä munia ja niistä munista saisi isoja munakkaita. Paitsi että saattaisin antaa niiden hautoa muniaan. Noh, tähän mennessä olen katsonut kolme piirrettyä. Miten jännittäviä! Minusta on tullut ihmeen herkkä kaikenlaisten jännittävien elokuvien suhteen. En enää pysty katsomaan kauhuelokuviakaan. Ne jotenkin ahdistavat minua.



 Eilen kävin hoitamassa erään asian, jonka unohdin lauantaina. Eli kävin ostamassa sittenkin sen pöytälampun, jota olen katsonut jo pitkään. Clas Ohlsonista ja maksoi 24,95€. Ihana!



 Viimeisenä ostosesittelynä pakko laittaa kuva tästä! Tilasin pienelle koiralle(ehkä chihuahualle) tarkoitetun sadetakin Iikalle. Se maksoi vain euron, joten ei haitannut että kissa oli takista itse tätä mieltä..

..eli tykkäsi paljon! (Laitoin tarkoituksella kuvan, jossa ei näy kissan kasvoja. Sitä raukkaa nolottaisi varmasti, jos tietäisi että minä olen julkaissut siitä tälläisen kuvan..)

 

 Muuten Kaksosen suhteen on asiat hieman muuttuneet. Elikkä olemme jutelleet joka päivä viime viikolla facessa(ja nyt minua ärsyttää sana "face" kun sitä käytetään niin hölmösti eräässä kauppakeskusmainoksessa!) ja tällä viikolla pitäisi nähdä. Tapaamisen järjestäminen sen sijaan on muodostunut haastavaksi tehtäväksi! Hänellä on joka päivä salibandyharjoituksia, joten kun minä olen tullut töistä, hän lähtee treeneihin. Vaikeita nuo urheilijamiehet!