Vietin pientä joululomaa tästä blogin kirjoittamisesta. Uusia ideoita ja materiaalia on kyllä tullut rutkasti. Noniin, mistähän aloittaisin. Yritän tässä samalla kirjoittaessani katsoa uutta lahjaksi saamaani "Olipa kerran elämä"-DVD boksia. Uuh, niin mielenkiintoista! 

 Niin pitkään kuin muistan, joulumme perheeni kesken on ollut täynnä riitoja, itkua ja toisten loukkaamista. Ah, jouluperinteet pitivät pintansa tänäkin vuonna! Parin kotona vietetyn päivän jälkeen olin valmis raskaskätiseen juomiseen. Joulupäivänä koko viikon odottamana päivä koitti(surullista, mutta se ei ollut joulu! :D), ja tämä tyttö pääsi tuulettamaan päätään. Suuntasin parin kaverini kanssa pikkukylämmme ainoaan baarintapaiseen, joka yleensä viikonloppuisin tarjoaa viihdettä kylän juopoille, mutta tälläisenä spesiaalipäivänä jouduimme jonottamaan kymmenen metrin jonossa sisäänpääsyä. Viihdytimme itseämme jonossa juomalla V:n tekemää limppariviina-sekoitusta. Myöhemmin tämä pullo löysi kotinsa minun isosta laukustani ja tyhjensimme sen V:n kanssa baarin vessassa. Ah, niin suomiromantiikkaa! Heti tultuamme jonoon huomasin eksän kavereidensa kanssa edempänä jonossa, mutta hyvin tyypilliseen tapaani en tervehtinyt, katsonut tai hengittänyt häneen päin. Näkisimme kuitenkin sisällä lämpimässä, joten turhat tuttavuudet jääköön. Plus olin edelleen vihainen hänelle. Lapi lapi lapi lapi lapi.. Heh, tän La Fabuleuse histoire du corps humain alkumusiikki on niin kiva!


 Ilta meni kivasti juoden, tanssien, vältellen tiettyä ihmistä, ottaen kuvia(nää onnistu silti aika kivasti, vaikka yhdessä kuvassa näytän ihan henna kalinaiselta, sori siis kurhiselta!) ja tervehtien tuttuja. Dj soitti jopa ajankohtaisia kappaleita, eikä pelkästään R.A.K.A.s.:ta, Dirlandaata ja muita klassikoita, kuten pelkäsimme. Jossain kello yhden ja kahden välillä en enää pystynyt välttelemään eksääni, vaan kavereideni väliaikaisesti hylkäämänä seisoin varmaan tosi orpon näköisenä baaritiskin vieressä, kun hän tuli hyvin ystävällisesti tervehtimään. Anteeksi, siis hyvin humalaisesti. Itsekin olin naisellisessa hiprakassa, joten hylkäsin aiemmat päätökseni ja hyvin tyytyväisenä käperryin hänen kylkeensä. Hän oli aiemmin sitä iltana  kaatanut päälleni kahdesta eri juomasta, sekä kellistänyt minut vahingossa lattialle. Olen helppo- hänen suhteensa. Hän kyseli mitä haluaisin juoda, mutta tunnen rajani ja pyysin vain vettä. Onneksi, koska kohti löysin itseni baarin vessasta oksentamassa. Pienenä puolustuksena täytyy sanoa, että minulle saattaa tulla huono olo jo parista siiderista, joten en ollut tänäkään iltana juonut paljoa. Olin juonut vain niin nopeasti.

Olin siis eksän syleilyssä. Varsin nopeasti hän kyseli olenko tulossa paljujatkoille ja totesin tulevani. Hän myös sanoi, että voisin tulla hänen luokseen. Tätä ehdotusta emmin hyviin tapoihin kuuluvat 10 sekuntia, kunnes vastasin myöntävästi. Sain toruvia katsaita V:ltä, mutta en välittänyt vaan olin onnellinen sen pienen hetken. Ja täytyy muistuttaa, että ennen sitä iltaa olin ollut selibaatissa eli minun tapauksessa tahattomassa seksittömyydessa kolme viikkoa! Noin tuntia ennen baarin kiinnimenoa ehdotin, että menemme paljupaikkaan jo edeltä "laittamaan paikkaa valmiiksi". Otimme taksin baarin edestä viidensadan metrin matkalle(näin minulle kerrottiin, mutta oli se matka kyllä pidempi!) ja saavuimme jonkun omakotitalon pihaan. Hieman hölmistyneenä kokeilimme ovea- se oli lukossa. Palju kuitenkin oli ulkona, niin kuumana, että siinä olisi saanut keitettyä perunat mukavasti!  Ei tarvinnut odottaa pitkään, kun talon ulko-ovi aukesi ja hölmistynyt tyttönen kyseli keitä olemme. Kävi selville, että hänkään ei ollut talon omistaja, vaan oli vain tullut aiemmin talon omistajan luvalla sinne nukkumaan. Noh, onneksi tämä unelias neito oli siellä, koska näin pääsimme sisälle ja nopeasti lämmittyvään saunaan. Kylmiä varpaitani lämmitellen nostin ne ylös saunassa ja kääriytyneenä Rhodos(kiitos pyyhkeen lainasta!)- pyyhkeeseen, nojasin eksän syliin. Emme pystyneet pitkään olemaan erossa toisistamme ja hän kumartuin puoleeni suutelemaan. Hieman pökertyneenä lämmöstä, alkoholista ja hänestä, sopersin, että voisimmeko jo lähteä hänen luokseen. Siis hänen isänsä luokseen, koska hän vietti joulua "ukon" luona. Sen lisäksi, että päädyimme isäpapan luokse, päädyimme myös tämän sänkyyn. Isukki oli onneksi tyttöystävänsä luona.

 Seuraavaa osiota en jaksa selittää liian yksityiskohtaisesti, mutta täytyy sanoa että harrastimme ihanaa seksiä sellaiset 4-5 kertaa(en tiedä voiko sitä ekaa kertaa kutsua seksiksi) melkein kellon ympäri. Oli siis kivaa saada seksiä ja sisäreiteni ovat nyt hyvin kipeät, mutta seksiä enemmän olen kiitollinen siitä, että saimme puhuttua kaikki mahdolliset asiat läpi. Nyt minusta tuntuu, että olen päässyt hänestä yli aika hyvin. Suurin avunauttaja oli tässä se, että hän vihdoin kertoi eromme todellisen syyn. Tätä aiemmin hän on sanonut, että olen liian nuori. "Vanhenen koko ajan, ehkä hän pitää minusta taas parin vuoden päästä!", ajattelin ja odotin. Hän on sanonut, että hän ei halua seurustella tässä elämänvaiheessa. "Annan hänelle aikaa, ehkä hän pitää minusta taas parin kuukauden päästä!", ajattelin ja odotin. Hän teki hyvin selväksi, että hän haluaa olla muiden tyttöjen kanssa, mm. suutelemalla näitä vettyvien silmieni edessä. "Hän ei tajua mitä hän menettää, ehkä hän parin päivän päästä tajuaa pitävänsä vain minusta!", ajattelin ja odotin..hieman jo epävarmempana. Kun hän sitten sinä yönä sanoi, että suurin syy eroomme oli se, ettei hän tuntenut meidän välillämme "sitä jotain", päätin pistää miekkani tuppeen ja tunnustaa sen tosiasian, että olemme kerrankin jostain samaa mieltä. Itse uskon siihen, että kahden ihmisen välillä voi olla pasmat niinsanotusti harmoniassa, hän vaikuttaa unelmamieheltä, mutta vaikutelma tuntuu mättävän. Se jokin puuttuu.
 

 Se jokin ei puutu ainakaan seksin osalta. Ja tämähän on vain oma mielipiteeni, mutta ah olipa niin ihanaa harrastaa seksiä juuri hänen kanssaan. Saatoin jopa hehkuttaa meidän kahden välistä seksiä hänelle sillä, että myönsin miten en ole harrastanut tyydyttävää seksiä puoleentoista vuoteen. Silloin hän luuli ensiksi, että tarkoitan aikaa myös hänen kanssaan, mutta tarkensin että eron jälkeistä aikaa. Ilta oli tunnustusten ilta, koska tunnustin hänelle myös, että sen lisäksi että hän ensimmäinen seksikertani, hän oli myös ensisuudelmani. Minusta tämä on aika suloista! Hänestä se oli aika uskomatonta. Oli muuten aika imartelevaa olla hänen kanssaan, koska hän kehui minua koko ajan kauniiksi. Hän myös sanoi jotenkin, että minä olin yksi hänen kauniimmista naisistaan. Noniin, nyt loppuuu tämä itsekehu, tai kehuilla pröystäily! Yhteenvetona ilta/yö/aamu/päivä hänen kanssaan oli ihanaa, mutta meidän kahden välille ei voi enää koskaan tulla mitään sen syvempää. 

 Taisin olla niin huumaantunut hänestä, että semmoinen pikku juttu kuin ehkäisy jäi vähän puolitiehen. Itse olen hyvin tarkka ehkäisyn suhteen, niin pitkään kuin EN ole humalassa, tutun eksän kanssa, huumaantunut pakkasöistä ja puhumalla "huijattu" olemaan hieman 'vapaammin'. Niin, teen edelleen tälläisiä virheitä, vaikka vanhenen ja viisastun päivä päivältä. Mammakaan ei ollut kauhen iloinen, kun jouduin pyytämään häneltä rahaa tätä jälkiehkäisypilleriä varten. Kuultuaan pyyntöni hän sanoi vain: "Etkö ole vieläkään oppinut!". :D Voi luoja äiti, en ole oppinut, enkä tule ikinä oppimaan, vaan tulen aina tekemään virheitä ja tulen aina pyytämään sinun apuasi niiden selvittämiseksi! Tarkoitan siis yleisesti, kyllä minun olisi pitänyt tietää paremmin miten sitä kondomia käytetään. Äidin moralisoinnut eivät olleet sen päivän ainoat, vaan illalla kun vierailin sitten apteekissa ystävällisen näköinen apteekkari nainen antoi minulle pelastavan pakkaukseni, ja sanoi vielä lopuksi, että: "Vastaisuudessa..älä harrasta seksiä ilman ehkäisyä." Minun ja kaverini mielestä rouva olisi hyvin voinut sanoa: "Vastaisuudessa..älä harrasta seksiä." Tiedän, TIEDÄN, että voisin tässä elämässä olla tekemättä niin paljon virheitä, mutta sitten se ei olisi minun elämääni. Olen impulsiivinen, menen ajattelematta tilanteisiin, mottoni voisi olla  "ajattelen sitä huomenna", ja luotan sokeasti siihen, että joku katsoo minun perääni. En aio olla seksittä vastaisuudessakaan, mutta kyllä minun täytyy käydä ostamassa kumeja karkkireissun yhteydessä. Jos on rahaa. Jos ei ole rahaa, niin ostan vain karkkia. :D 

 Oh, ainiin kävimmehän me V:n kanssa baarissa eilenkin! Olimme kuitenkin kumpikin hieman vielä krapulassa, joten tämä baarireissu jäi lyhyeksi ja ensimmäistä kertaa elämässäni lähdin baarista jo kahden aikaan! Saimme huomata sen, miten jokainen kaupunkimme tyttö etsi omaa tapaniaan(Tapanin tanssit). Niin mekin, mutta se oli hyvin epätodennäköistä saada omaa tapsaansa, koska 70% ihmisistä oli naisia ja loput 30% olivat joko pikku poikia(V tykkäsi!), lyhyitä, tankkeja, varattuja, liian lipeviä, ählämeitä tai itseään täynnä. Yhyy, mikä tätä kaupunkia vaivaa!? Naisten taso on liian kova! Voit laittautua mahdollisemman nätiksi, pukea uuden hm:n horatsumekkosi(omistan itsekin näitä), kihartaa hiuksesi tai silottaa hiuslisäkkeesi(harkitsen hiuslisäkkeitä!), meikata kaksi tuntia, poistaa karvasi kaikista mahdollisista paikoista ja tuntea olosi maailman kauneimmaksi, KUNNES saavut baariin ja näet heti ovelta tyttösiä, joilla on vielä avonaisempi mekko, täydellisemmät hiukset, joissa ei yksikään hius törrötä, meikatummat kasvot(noh, ehkä kaikki miehet eivät pidä liian meikkipelleistä, näin olen kuullut) ja lisäksi he ovat nuorempia, humalaisempia, estottomampia, parempia tanssijoita, ja niiden ainuiden hyvännäköisten miesten ympäröimänä. No can do, sanoisi äitini. 

 Dig-projektini on jäissä. Tj 4(?). Oh, vaikeaa niin vaikeaa! Näin kuitenkin kissa-allergikkoni baarissa eilen. V:n mielestä hän oli ihan hyvännäköinen, mutta minun silmääni hän näytti hieman jälkeenjääneeltä. Hmm.. Ehkä V halusi vain olla kiltti. Ensi viikolla on siis jo uusi vuosi eikä minulla ole mitään suunnitelmia!  Voisin toki kutsua itseni eräisiin saunapippaloihin kotikylän poikamiehen luokse, sinne tulisi siis muitakin, mutta sitten saattaisin törmätä eksään ja saattaisin hyvinkin päätyä taas hänen syliinsa, ja millainen uusi vuosi(ensi vuosi siis) minulla olisi odotettavissa, jos tekisin jo heti vuoden alusta vanhoja virheitä?? Virherikas ehkä sitten.

 Noh, nyt täytyy käydä jotain lisää syömistä. Söin jo eilen yöllä kun tulin kotiin minun ja V:n pitsanjämiä, kuten äsken aamullakin, mutta ehkä pasta voisi olla paikallaan? Nam, lihottavaa ruokaa! Täytyisi myös poistaa nuo harvat joulukoristeeni ja totutella tähän pariin synkkään talvikuukauteen: ei joulua mitä odottaa, ei enää pelkkiä korkkareita joilla käpsytellä baariin, vaan turvalliset ja lämpimät talvikengät joilla kaalan lumessa, televisiosta tulee vielä parempi ystäväni ja kasvatan rasvakerrostani kuin karhu, mutta sen lupaan, että en synnytä pentuja talviyksiööni kuin karhu!

 Kauheaa, en voi lopettaa tätä kirjoitusta karhu vertaukseen. :D No se pitää vielä sanoa, että eksä sanoi miten Sweetie ei ollut minun tasoiseni näköinen tapaus. Kun tivasin häneltä missä hän on nähnyt tämän, ei vastausta kuulunut. Ärsyttää, nyt haluan tietää mistä hän tietää Sweetien. Jos jotain kiinnostaa, niin emme ole olleet yhteyksissä nyt pariin kolmeen viikkoon. Kohta tulisi vuosipäivä sille, kun tapasimme, mutta taidan lähettää kukkia vain itselleni siitä hyvästä, että olen ollut kovana enkä ole ottanut häneen yhteyttä näin pitkään aikaan. Valkoisia tulppaaneja, ai että! Niin, että onneksi eksä tietää tasoni. Tai luulee tietävänsä. Tietäisinpä minäkin tasoni.