Olipas epätoivoista tekstiä nuo pari viimeisintä kirjoitustani tänne. Viikonloppu lähestyy ja olen jo aika toipunut viime viikonlopun tapahtumista. Ainahan se menee näin. Viikonloppuisin tapahtuu aina jotain sydäntä sykähdyttävää ja siitä toipuessa menee ainakin sunnuntai. Olen lapsesta asti inhonnut sunnuntaita. Kotona asuessani sunnuntait tai siis anteeksi "pyhät" tarkoittivat sitä, että kuuntelimme radion kautta jumalanpalvelusta ellei sitten meidän pitänyt mennä yhdessä perheenä kirkkoon. Suuri jumalavastaisuuteni, tai no ei jumala, vaan kristinuskovastaisuuteni johtuu siitä, että minulle on tuputettu sitä lapsesta asti. Olenkin päättänyt, että jos joskus saan lapsia haluan opettaa heille tietoisuutta kaikista uskonnoista, eri kulttuureista ja ajatusta, että ei ole väärin ajatella toisella tavalla kuin vanhempansa. Jos lapseni tuntee uskon omakseen, niin olkoonsa sitten niin.

 Hieman taas jouduin sivuraiteille.. Oih, vähän ihana tämä Sinkkuelämää 2- soundtrack! Olen yrittänyt viimeiseen asti vältellä kaikkea elokuvaan liittyvää, koska haluan yllättyä kunnolla, mutta ei kai se haittaa jos vähän kuuntelen elokuvassa kuuluvaa musiikkia. Ihan vähän vaan.

 Parantaakseni oloani olen pakannut raivoisasti. Oikeasti, pakkasin tämän asunnon loput tavarat kahdessa päivässä! Tätä ennen olin siis pakannut kolme laatikollista DVD:itä, kirjoja ja CD:itä. Huih, mihinkähän ajattelin sijoittaa kaikki tavarani uudessa asunnossani!? Neliöitä on kahdeksan vähemmän. Myöskään uudessa asunnossa ei ole vaatehuonetta, joka on ehkä järkevin idea ikinä! Sen sijasta saan kolme vaatekaappia, mutta jos sijoitan kenkäni ja vaatteeni niihin, mihin sijoitan kaikki kirjani? Hmm.. Olisi ehkä pitänyt miettiä paremmin tämäkin asia.

 Nyt pitää enää hoitaa soitti entiselle vuokraisännälle ja siinä se! Olen valmis muuttamaan! Kahden päivän päästä(sunnuntaina) olen jo parinsadan kilometrin päässä täältä. Ihanaa!